Identiteetinhallinnan käyttöönotto pilvipalveluissa kestää tyypillisesti kahdesta viikosta kuuteen kuukauteen, riippuen organisaation koosta, integraatioiden määrästä ja valitusta ratkaisumallista. Pilvipohjainen IAM on huomattavasti nopeampi ottaa käyttöön kuin perinteinen on-premise-ratkaisu, koska infrastruktuuri on valmiina eikä palvelimia tarvitse asentaa tai konfiguroida alusta asti. Tässä artikkelissa käymme läpi tärkeimmät käyttöönottoaikaan vaikuttavat tekijät ja vastaamme yleisimpiin kysymyksiin aikataulutuksesta.
Mitkä tekijät vaikuttavat käyttöönottoaikaan eniten?
Identiteetinhallinnan käyttöönottoaikaan vaikuttavat eniten organisaation koko, olemassa olevien järjestelmien määrä ja monimutkaisuus, integraatiotarpeet sekä se, kuinka selkeästi vaatimukset on määritelty ennen projektin aloittamista. Näiden tekijöiden yhteisvaikutus voi lyhentää tai pidentää projektin kestoa merkittävästi.
Käytännössä suurin yksittäinen aikataulua venyttävä tekijä on integraatioiden määrä. Jos organisaatiolla on kymmeniä eri järjestelmiä, joihin IAM pitää kytkeä, jokainen integraatio vaatii oman suunnittelu- ja testausvaiheen. Vanhat, räätälöidyt tai huonosti dokumentoidut järjestelmät voivat yllättää projektin aikana ja lisätä työmäärää ennakoimattomasti.
Toinen merkittävä tekijä on päätöksenteon nopeus organisaation sisällä. Tekniset toteutukset etenevät usein nopeasti, mutta käyttöoikeuspolitiikkojen määrittely, vastuuhenkilöiden nimeäminen ja hyväksyntäprosessit voivat hidastaa projektin etenemistä merkittävästi. Organisaatiot, joissa päätöksenteko on ketterää, saavat IAM:n käyttöön huomattavasti nopeammin.
- Integraatioiden määrä ja monimutkaisuus vaikuttavat eniten kokonaiskestoon
- Organisaation koko määrittää käyttäjämäärän ja hallinnoitavien identiteettien laajuuden
- Vaatimusmäärittelyn tarkkuus projektin alussa vähentää muutoksia myöhemmissä vaiheissa
- Tietoturvavaatimukset kuten TL3-taso tai Zero Trust lisäävät konfigurointityötä
- Henkilöstöresurssit asiakkaan puolella testaukseen ja hyväksyntään
Kuinka kauan eri käyttöönottovaiheiden läpivienti tyypillisesti kestää?
Pilvipohjaisen IAM-projektin vaiheet kestävät yhteensä kahdesta viikosta kuuteen kuukauteen. Yksinkertaisimmillaan, kun integraatioita on vähän ja vaatimukset ovat selkeät, käyttöönotto voidaan viedä läpi muutamassa viikossa. Laajat, monia järjestelmiä kattavat projektit vaativat useamman kuukauden huolellista työtä.
Suunnittelu- ja vaatimusmäärittelyvaihe
Projekti alkaa tyypillisesti yhdestä kolmeen viikon suunnitteluvaiheella, jossa kartoitetaan olemassa olevat järjestelmät, määritellään käyttöoikeuspolitiikat ja tunnistetaan integraatiotarpeet. Tämä vaihe on kriittinen, sillä huolellinen suunnittelu ehkäisee kalliita muutoksia myöhemmin. Organisaatiot, jotka investoivat riittävästi aikaa vaatimusmäärittelyyn, välttävät yllätykset toteutusvaiheessa.
Tekninen toteutus ja integraatiot
Varsinainen tekninen toteutus kestää pilvipohjaisessa IAM:ssa yleensä kahdesta kahdeksaan viikkoa. Tänä aikana konfiguroidaan käyttäjähakemistot, rakennetaan integraatiot olemassa oleviin järjestelmiin ja asetetaan autentikointimenetelmät. Jokainen integraatio lisää tähän vaiheeseen aikaa, mutta standardiprotokollat kuten OpenID Connect nopeuttavat liittämistä huomattavasti.
Testaus ja käyttöönotto
Testausvaihe kestää tyypillisesti yhdestä kolmeen viikkoa. Tänä aikana varmistetaan, että kaikki käyttöoikeudet toimivat oikein, integraatiot käyttäytyvät odotetulla tavalla ja tietoturvapolitiikat ovat voimassa. Pilottikäyttäjäryhmällä testaaminen ennen laajaa käyttöönottoa on hyvä käytäntö, joka vähentää riskejä.
Mikä ero on pilvi-IAM:n ja perinteisen IAM:n käyttöönottoajassa?
Pilvi-IAM otetaan käyttöön tyypillisesti kolmesta kuuteen kertaa nopeammin kuin perinteinen on-premise-ratkaisu. Perinteinen IAM voi vaatia kuudesta kahteentoista kuukautta tai enemmän, kun taas pilvipohjainen ratkaisu on usein tuotantokäytössä kahdessa viikossa tai parissa kuukaudessa. Suurin syy on infrastruktuuri: pilvipalvelussa se on valmiina, perinteisessä ratkaisussa se rakennetaan alusta.
Perinteisessä IAM-käyttöönotossa merkittävä osa ajasta kuluu palvelinympäristön rakentamiseen, ohjelmistojen asentamiseen ja korkean käytettävyyden varmistamiseen omassa konesalissa. Nämä vaiheet voivat viedä viikkoja ennen kuin varsinainen IAM-konfigurointi edes alkaa. Pilvipohjaisessa mallissa tämä työ on jo tehty palveluntarjoajan toimesta.
Toinen merkittävä ero on päivitysten ja ylläpidon hallinta. Perinteisessä ympäristössä päivitykset vaativat huoltoikkunoita ja voivat aiheuttaa käyttökatkoja. Pilvipalvelussa päivitykset voidaan tehdä ilman katkoja, mikä tarkoittaa, että organisaatio voi ottaa uusia ominaisuuksia käyttöön nopeasti ilman erillisiä projekteja.
Voiko IAM:n ottaa käyttöön vaiheistettuna ilman pitkää käyttökatkoa?
Kyllä, moderni pilvipohjainen IAM voidaan ottaa käyttöön vaiheistettuna ilman merkittäviä käyttökatkoja. Vaiheistaminen tarkoittaa, että eri järjestelmät ja käyttäjäryhmät siirretään uuteen IAM-ympäristöön hallitusti yksi kerrallaan, jolloin koko organisaatio ei ole yhtä aikaa muutoksen kohteena.
Vaiheistaminen on erityisen järkevää suurille organisaatioille tai kriittisiä palveluja ylläpitäville toimijoille. Esimerkiksi ensin voidaan siirtää sisäiset hallintajärjestelmät, sitten asiakasportaalit ja lopuksi ulkoiset integraatiokumppanit. Tämä lähestymistapa vähentää riskejä ja mahdollistaa oppimisen projektin edetessä.
Meillä Trivorella on kokemusta lukuisista monimutkaisista IAM-projekteista, joissa vanhat ja uudet järjestelmät on tuotu saumattomasti yhteen. Moderniin mikropalveluarkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mahdollistaa sen, että yksittäisten komponenttien päivitykset eivät kaada koko järjestelmää. Tämä on käytännön edellytys sille, että vaiheistaminen onnistuu ilman tuotantokatkoja.
Milloin kannattaa valita valmisohjelmisto räätälöidyn ratkaisun sijaan?
Valmisohjelmisto kannattaa valita lähes aina, kun organisaation tarpeet voidaan kattaa standardiominaisuuksilla ja kun nopea käyttöönotto on tärkeää. Räätälöity ratkaisu on perusteltua vain silloin, kun vaatimukset ovat niin erityiset, ettei markkinoilla oleva ohjelmisto pysty vastaamaan niihin millään konfiguroinnilla.
Valmisohjelmiston etuna on, että se on testattu laajasti eri ympäristöissä, sen tietoturva on auditoitu ja siihen tulee jatkuvasti päivityksiä. Räätälöity ratkaisu tarkoittaa, että organisaatio vastaa itse kaikesta: testauksesta, tietoturvapäivityksistä ja ylläpidosta. Tämä on sekä kallista että riskialtista.
Käytännön nyrkkisääntö on tarkistaa ensin, vastaako valmisohjelmisto 80 prosenttiin vaatimuksista. Jos vastaa, kannattaa harkita, onko jäljelle jäävä 20 prosenttia sellaista, jota voidaan ratkaista konfiguroinnilla tai prosesseja kehittämällä. Useimmiten vastaus on myönteinen, ja räätälöinnille ei ole todellista tarvetta.
Tietoturvavaatimusten osalta on tärkeää huomata, että valmisohjelmistot kuten Trivore eIAM tukevat jo valmiiksi vaativia standardeja ja turvallisuustasoja, mukaan lukien Zero Trust -arkkitehtuuri. Tämä tarkoittaa, että erittäin korkeat tietoturvavaatimukset eivät automaattisesti edellytä räätälöityä ratkaisua, vaan ne voidaan täyttää oikein valitulla ja konfiguroidulla valmisohjelmistolla.