Kuvittele, että kysyt organisaatiossasi yhden yksinkertaisen kysymyksen: ”Kenellä on tällä hetkellä pääsy asiakastietoihin?”
Jos vastauksen selvittäminen vie tunteja tai päiviä, ongelma ei ole raportoinnissa, vaan siinä, ettei identiteettejä ja käyttöoikeuksia hallita keskitetysti.
Ilman identiteetin- ja pääsynhallintaa (IAM) käyttöoikeudet alkavat ajan myötä hajautua eri järjestelmiin, vanhoja tunnuksia jää voimaan ja kokonaiskuvan muodostaminen vaikeutuu. Se lisää tietoturvariskejä, kasvattaa IT työmäärää ja vaikeuttaa myös vaatimustenmukaisuuden osoittamista.
Hallitsemattomat käyttöoikeudet kasvattavat hyökkäyspintaa
Jokainen ylimääräinen käyttöoikeus lisää riskiä, että henkilöllä tai järjestelmällä on pääsy tietoihin, joita se ei enää tarvitse.
Tyypillisiä tilanteita ovat esimerkiksi työntekijän roolin vaihtuminen, päättyneet kumppanuudet tai projektit, joiden aikana myönnettyjä käyttöoikeuksia ei ole poistettu. Ajan myötä organisaation on yhä vaikeampi muodostaa ajantasaista kokonaiskuvaa siitä, kenellä on pääsy mihinkin.
Tietoturvan näkökulmasta ratkaisevaa ei ole pelkästään se, että tunnus vaarantuu, vaan se, kuinka laajasti sillä voidaan toimia. Mitä enemmän tarpeettomia käyttöoikeuksia ympäristöön kertyy, sitä suuremmaksi kasvaa myös mahdollisen tietoturvapoikkeaman vaikutus.
Manuaalinen käyttäjähallinta vie aikaa ja lisää virheitä
Monessa organisaatiossa käyttöoikeuksia hallitaan edelleen sähköposteilla, palvelupyynnöillä tai taulukkolaskentaohjelmilla.
Kun uusia käyttäjiä luodaan, oikeuksia muutetaan ja tunnuksia poistetaan käsin, IT-tiimin työmäärä kasvaa nopeasti. Samalla myös virheiden riski kasvaa. Käyttöoikeuksia voidaan myöntää liikaa, ne voivat jäädä poistamatta tai muutokset viivästyvät.
Automatisoitu identiteetinhallinta voi vähentää merkittävästi tätä manuaalista työtä ja vapauttaa asiantuntijoiden aikaa liiketoiminnan kehittämiseen.
Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen vaikeutuu
Monet sääntelykehykset ja tietoturvastandardit edellyttävät, että organisaatio pystyy hallitsemaan käyttöoikeuksiaan järjestelmällisesti.
Esimerkiksi GDPR, NIS2 ja ISO 27001 korostavat käyttöoikeuksien hallintaa, lokitusta ja pääsyn valvontaa osana tietoturvaa. Ilman keskitettyä identiteetinhallintaa näiden vaatimusten osoittaminen voi olla työlästä ja auditoinnit voivat paljastaa puutteita prosesseissa.
Vanhat käyttäjätunnukset jäävät helposti elämään
Yksi yleisimmistä käyttöoikeuksien hallinnan ongelmista liittyy tunnuksiin, joille ei enää ole liiketoiminnallista tarvetta.
Kun työntekijä poistuu organisaatiosta tai kumppanin projekti päättyy, myös käyttöoikeuksien pitäisi poistua. Jos näin ei tapahdu, ympäristöön jää tunnuksia, joiden käyttöä ei välttämättä seurata aktiivisesti mutta joilla voi edelleen olla laajoja oikeuksia.
Hyvin toteutettu IAM-ratkaisu voi automatisoida käyttöoikeuksien poistamisen osana identiteetin elinkaaren hallintaa.
Milloin IAM kannattaa ottaa käyttöön?
Moni organisaatio alkaa arvioida identiteetinhallintaa vasta ensimmäisen auditoinnin, tietoturvapoikkeaman tai käyttöoikeuksiin liittyvän ongelman jälkeen. Usein tehokkain hetki on kuitenkin paljon aiemmin.
IAM-ratkaisun käyttöönottoa kannattaa harkita, kun:
- käyttöoikeuksien hallinta perustuu pitkälti manuaaliseen työhön
- järjestelmien määrä kasvaa
- organisaatio laajenee tai muuttuu
- auditoinneissa havaitaan puutteita
- käyttöoikeuksien kokonaiskuvaa on vaikea muodostaa
Tarve ei määräydy käyttäjien lukumäärän vaan ympäristön monimutkaisuuden mukaan.
Ilman näkyvyyttä ei ole hallintaa
Identiteetinhallinnan suurin hyöty ei ole yksittäinen tekninen ominaisuus. Se on näkyvyys.
Kun organisaatio tietää, kenellä on pääsy mihinkin, miksi käyttöoikeudet on myönnetty ja milloin niitä on viimeksi muutettu, tietoturvaa voidaan hallita ennakoivasti eikä vasta ongelmien ilmetessä.
Siksi identiteetinhallinta ei ole vain IT työkalu. Se on keino rakentaa turvallisempi, tehokkaampi ja paremmin hallittu toimintaympäristö.