Kirjoittaja: Anne-Mari Savola, Trivoren Marketing Specialist
Suuri osa digitaalisesta arjestamme rakentuu teknologialle, jota emme juuri tule ajatelleeksi silloin, kun kaikki toimii kuten pitäisikin. Kirjaudumme työpäivän aluksi järjestelmiin, käytämme digitaalisia palveluita ja kenties annamme myös koneille sekä sovelluksille oikeuksia toimia puolestamme.
Jotta tämä kaikki toimii turvallisesti, täytyy taustalla tietää tarkalleen, kuka tai mikä palvelua käyttää, mihin heillä on oikeus ja milloin näitä oikeuksia pitää muuttaa tai poistaa.
Esimerkiksi näitä asioita hallitaan identiteetinhallinnan avulla. Sen tehtävänä on huolehtia siitä, että oikeat ihmiset ja järjestelmät pääsevät käsiksi juuri niihin palveluihin, joihin kuuluukin. Mutta kun kyse on organisaation toiminnan kannalta kriittisistä järjestelmistä, pelkkä ”ihan hyvin toimiminen” ei tietenkään riitä. Yhtä lailla merkitystä on toimintavarmuudella sekä sillä, missä teknologiaa kehitetään ja kenen näpeissä se lopulta on.
Identiteetinhallinta luo perustan turvalliselle digitaaliselle arjelle
Digitaalisessa maailmassa lähes kaikki alkaa identiteetistä. Kun uusi työkaveri aloittaa tiimissä, hänen täytyy päästä nopeasti käsiksi töissä tarvittaviin järjestelmiin ja tietoihin. Kun asiakas kirjautuu palveluun, tunnistautumisen pitää sujua mutkattomasti ja turvallisesti. Ja kun tekoälyagentti tai järjestelmä toimii itsenäisesti, täytyy sillekin määritellä selkeät raamit sen suhteen, mitä se saa tehdä ja mihin se saa päästä.
Yksinkertaisimmillaan identiteetin- ja pääsynhallinnassa (Identity and Access Management) on siis kyse kahdesta kysymyksestä: kuka tai mikä olet, ja mitä saat tehdä?
Mitä enemmän organisaatiolla on palveluita, käyttäjiä ja koneidentiteettejä, sitä tärkeämpää näihin kysymyksiin vastaamisesta tulee. Oikeiden ihmisten pitää päästä tekemään työtään sujuvasti, mutta ovet täytyy pystyä pitämään tiukasti säpissä niiltä, joille pääsy ei kuulu.
Identiteetinhallinnan toimintavarmuus pitää palvelut käytettävissä
Identiteetinhallinta mielletään helposti ennen kaikkea tekniseksi tietoturvakysymykseksi. Sitä se toki myöskin on, mutta samalla kyse on koko organisaation arjen toimintakyvystä.
Jos organisaation tunnistuspalvelut tai käyttöoikeuksien hallinta eivät ole käytettävissä, voivat vaikutukset levitä nopeasti. Työntekijät eivät välttämättä pääse käsiksi työkaluihinsa, asiakkaat jäävät oven taakse digipalveluissa ja järjestelmien välinen keskustelu tyssää.
Pieniltä tai isommiltakaan häiriöiltä ei digimaailmassa voi koskaan täysin välttyä. Esimerkiksi verkkoyhteydet voivat katkeilla ja yksittäiset palvelut kyykätä. Siksi ratkaisevaa on, miten näihin tilanteisiin on varauduttu ja pystyykö organisaatio jatkamaan toimintaansa häiriön aikana.
Digitaalinen suvereniteetti on kontrollia omasta teknologiasta
Teknologian toimivuus on vain yksi osa luottamusta. Yhtä tärkeä kysymys on, kenen hallinnassa organisaatiolle kriittinen teknologia lopulta on.
Missä identiteetti-infrastruktuuri toimii? Kuka sitä operoi? Minkä maan lainsäädännön piirissä palveluntarjoaja toimii? Voiko organisaatio itse vaikuttaa siihen, missä sen identiteettejä ja käyttöoikeuksia koskevaa tietoa käsitellään ja miten palvelu toteutetaan?
Näistä kysymyksistä puhutaan digitaalisen suvereniteetin yhteydessä. Käytännössä kyse on organisaation päätösvallasta omaan kriittiseen teknologiaansa: missä se toimii, kuka sitä hallitsee ja kuinka riippuvainen organisaatio on ulkopuolisista toimijoista.
Trivoren identiteetinhallinnan teknologia kehitetään Suomessa
Täällä Trivorella on kehitetty omaa identiteetinhallinnan teknologiaa jo vuodesta 2000 lähtien. Juuremme ovat Suomen Turussa, jossa pääkonttorimmekin edelleen sijaitsee.
Kehitämme omaa identiteetinhallinnan teknologiaamme itse. Näin pystymme rakentamaan ratkaisuja ympäristöihin, joissa turvallisuudelta, toimintavarmuudelta ja digitaalisen infrastruktuurin hallinnalta vaaditaan paljon.
Eikä tätä työtä tehdä pelkästään Turussa. Trivorelaisia työskentelee myös Espoossa, Jyväskylässä ja Seinäjoella sekä etänä eri puolilla Suomea. Yksi meistä työskentelee Ruotsissa asti. Yhteinen tuotekehitys ei siis ole sidottu yhteen toimistoon tai yhteen suomalaiseen teknologiakeskittymään.
Siinä missä teknologia itsessään on digitaalista, on sen kehittäminen kuitenkin hyvin konkreettisesti ihmisten tekemää työtä.
Oma tuotekehitys vastaa identiteetinhallinnan muuttuviin tarpeisiin
Trivoren teknologia syntyy eri alojen osaajien yhteistyönä. Jokainen tuo tekemiseen oman asiantuntijaosaamisensa ja näkökulmansa, mutta yhteinen tavoite on sama: kehittää teknologiaa, johon voidaan luottaa myös silloin, kun siltä vaaditaan paljon.
Eikä tämä työ tule ikinä täysin valmiiksi. Uusia ominaisuuksia kehitetään jatkuvasti, tietoturvavaatimukset muuttuvat ja hallittavien identiteettien joukkoon tulee ihmisten rinnalle yhä enemmän järjestelmiä, laitteita ja AI-agentteja. Oma tuotekehitys antaa meille mahdollisuuden vastata näihin muutoksiin itse ja kehittää teknologiaa pitkäjänteisesti täällä Suomessa.
Suomalainen tausta tuo mukanaan myös paikallisen arjen tuntemuksen. Tunnemme lainsäädännön koukerot, organisaatioiden tarpeet ja ne ympäristöt, joissa teknologiaamme käytetään. Ja mikä parasta, apu ja asiantuntijat ovat aina lähellä, samalla aikavyöhykkeellä ja samalla kielellä.
Luotettava teknologia ei siis synny yhdestä ominaisuudesta. Sen taustalla ovat toimintavarmuus, kontrolli, oma tuotekehitys ja ihmiset, jotka kehittävät teknologiaa pitkäjänteisesti muuttuvien tarpeiden mukana.
Trivore tekee teknologiaa, johon Suomi luottaa.